Minkälainen oli sisällissodan jälkeinen poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne Suomessa?
Historioitsija Matti Rossin esitelmä klubin syyskokouksessa 2018 toi esille, kuinka verisen sisällissodan jälkeen
kansakunta yhtenäistyi hämmästyttävän nopeasti.
Esimerkiksi jo vuoden 1918 lopulla järjestettiin demokraattiset yleiset ja yhtäläiset kunnallisvaalit.
Seuraavana keväänä valittiin uusi eduskunta, joka valitsi myös ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin.
Huomionarvoista on, että maaliskuussa 1919 vaaleilla valitussa eduskunnassa oli myös vasemmistolla täysi edustus.
Seuraavina vuosina tehtiin lukuisia merkittäviä päätöksiä, jotka hioivat kansakuntaa yhteen:
yleinen oppivelvollisuuslaki takasi jokaiselle suomalaiselle koulutuksen ja
vuonna 1922 voimaan tulleen Lex Kallion eli torpparilain myötä torpparit saivat oikeuden lunastaa torppansa.
Rikki revityn maan eheytymistä symbolisoi myös 23.5.1918 allekirjoitettu laki Suomen lipusta:
”Suomen valtionlippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkealla pohjalla meren- (ultramariini-) sininen risti.”