Mikä oli ennen parasta Kemissä? Vääräleukojen mukaan ohikulkutie. Ohikulkutie on edelleen sijoillaan, mutta tänä päivänä se onkin tie, mistä on näppärä kääntyä vaikkapa lumilinnaan – kesähelteelläkin – tai jalokivigalleriaan tai sarjakuvamuseoon tai lähteä polskuttelemaan Perämereen – talvipakkasellakin.
Puunjalostusteollisuuden laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun. Jotain piti keksiä ja Kemi keksi.
Enää ei Kemin ohi ajeta, vakuuttaa klubin kemiläisjäsen Sven Nyberg, joka on nähnyt ja kokenut kotikaupunkinsa ankaran väestökadonkin teollisten työpaikkojen katoamisen myötä.
Vuonna 1996 Kemi keksi LumiLinnan, joka sinänsä ei ole kovin innovatiivinen keksintö kylmässä pohjolassa, mutta se oli jo jotakin, kun Kemi keksi maailman suurimman lumilinnan. Matkailun vetonaulana LumiLinna on sesonkituote, kun kevät tekee siitä vääjäämättä aina entisen. Jotain piti keksiä ja Kemi keksi – KesäLumiLinnan! Se pysyy jäässä 365 päivää vuodessa pitkälti geokaivojen avulla ja sen lisäksi LumiLinnan katolle on asennettu myös 420 aurinkopaneelia. LumiLinnan sisällä on noin 100 000 kiloa jäätä.
Varsinkin ulkomaiset matkailijat ovat ihastuneita matkailujäänmurtaja Sampoon. Mutta sekin on talvinen sesonkituote. Jotain pitää keksiä. Kuinka Sammosta saadaan ympärivuotinen matkailun vetonaula, sitä Kemissä parasta aikaa pohditaan.
Sven Nyberg uskoo, että Kemin väkiluku kääntyy pitkän laskukauden jälkeen vahvalla nousu-uralle, jos Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren suunnitelmista rakentaa biotuotetehdas Kemiin tulee totta. Investoinnin arvo olisi 1,5 miljardia euroa eli kyseessä olisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.
Oulun näkövinkkelistä Kemi on paljolti ollut kaupunki, jossa parasta on tosiaan ollut se vitsailtu ohitustie. Mutta annapa olla, jos Kemi sattumoisin nappaa sinut ohitustieltä, voi käydä niin, että tulet Kemiin toisenkin kerran nappaamattakin. Ainakin klubin syksyisellä kulttuuri- ja virkistysmatkalla (29.9.) oli sellainen henki, että ”tänne tullaan vastakin”.
